Aamiaiseksi smoothie

Päiväni alkoi sillä, että rikoin blenderini. Onneksi on sauvasekoitin ja sain itselleni tämän herkkusmoothien aamua aloittamaan.

Mustaherukkasmoothie

250 g pehmeää maitorahkaa

1 banaani

haluamasi määrä mustaherukoita

Nämä keskenään sekaisin ja voilà! Smoothie aamiaiseksi on valmis. 

Eliq Maranik: Smoothiet: makua, vitamiineja ja terveyttä

Tänä syksynä on ilmestynyt kiva smoothiekirjakin, jossa ohjeet vaikuttavat terveellisiltä eikä niitä ole kyllästetty sokerilla tai muullakaan turhalla. Kannattaa tutustua! Yllä oleva smoothieohje ei ole tästä kirjasta, mutta ehdottomasti kirjan innoittama. 

Tänään on viikon viimeinen työpäivä ja sitten koittaa vapaus jälleen kolmeksi päiväksi. Huomenna pääsen energiahoitoon ja lauantaina näen pitkästä aikaa hyviä ystäviä. Hyvä viikonloppu siis tiedossa!

TTT: Kysymykset ja kommentit, jotka jokainen kirjastolainen kuulee vähintään kerran elämässään

Tämä on postattu ihan kieli poskella, mutta ideana innosti niin kovasti, että olihan tästä tehtävä Top Ten Tuesday-lista! Kollegat täydentäkää!

1. "Tarvitseeko sitäkin varten opiskella?"
Kysymys, jonka kuulen vähintään kerran vuodessa. Jokainen, joka valitsee kirjastoalan omakseen, saa kuulla tätä sukulaisiltaan, miehiltä/naisilta, jotka yrittävät pokailla heitä sekä tietenkin kirjaston asiakkailta.

2. "Ettehän te tee muuta kuin istu siinä tiskissä."
Joo, jokainen päiväni töissä koostuu siitä, että istun nättinä tiskin takana ja odotan, että tulet toteamaan minulle tämän. Not. Yleensä mm. teen tiskissä tiedonhakuja, poistan aineistoa sekä setvin sähköpostia asiakaspalvelun lomassa. Henkilöstöähän karsitaan joka kirjastosta koko ajan, joten pitää tehdä vähän kaikkea missä vain välissä ehtii.

3. "Mihin te edes tarvitsette työhuoneita?"
Kysymys, joka vetää minut ainakin ihan sanattomaksi. En minäkään mene kysymään kokeilta, että mihin te muka tarvitsette uunia. En edes halua tietää millainen käsitys näillä ihmisillä on kirjastotyöstä.

4. "En mä siitä kirjasta muuta muista kuin, että siinä oli keltaiset kannet."
Valitettavasti aineistotietokannastamme ei voi etsiä teoksia niiden kansien värien perusteella.

5. "Voinko jättää mun lapsen tänne siksi aikaa, kun käyn kaupassa?"
Sanoo äiti 2-vuotiaan taaperon kanssa. Kirjasto ei ole päiväkoti. Me emme vastaa tiloihimme jätetyistä tenavista.

6. "Onko nämä edes missään järjestyksessä?"
Jos asiakas esittää tämän hyvin negatiiviseen sävyyn, voi temperamenttisempi kirjastotäti tai -setä vetää jo aika suuria palkokasveja nenäänsä. Kirjastolaiset ylläpitää järjestystä lähes koko ajan. Jos aineisto ei ole järjestyksessä, turha sitä on alkaa etsiäkään.

7. "Oletteko te poistaneet kirjaa X?"
Kirjastoissa ei ole tapana haaskata aikaa siihen, että koottaisiin poistetusta aineistosta jotakin luetteloa.

8. "Oletteko poistamassa kirjan X ja olisiko sitä mahdollista varata minulle?"
Kenenkään henkilökohtaisen tarpeen vuoksi ei poisteta aineistoa eikä sitä varata. Muutenhan niille varatuille poistokirjoille pitäisi olla jo joku oma hyllynsä.

9. "Onko se kirja mun naapurilla/siskolla/kaverilla lainassa?" tai "Kenellä se on lainassa?"
Ei minustakaan olisi kiva, jos kaupan kassa kertoisi minun naapurilleni, mitä ostin eilen. Lainoista nyt puhumattakaan!

10. "Ai, onko kirjasto lauantaisinkin auki?"
Vaikka kirjastossa olisi ollut jo vuosikymmenet lauantaisin auki, aina löytyy niitä, joille se on ihan uutta tietoa. Onhan se aina ilo ilahduttaa!

Sunnuntaiherkku

Tämä melkein voittaa suklaakakunkin!

Yhteishyvän Ruoka-liitteessä oli koostettu ideoita kuinka hyödyntää vanhat banaanit. Koska minulla oli pari banaania, jotka eivät olleet päätyneetkään smoothieen, päätin kokeilla banaanimaustekakkua hieman tuunattuna versiona luonnollisesti. Vehnäjauhon korvasin tattarijauholla sekä mantelijauheella, fariinisokerin hunajalla ja margariinin ruokaöljyllä. Tuloksena oli aivan ihana herkkukakku näin sunnuntai-illan makeannälkään.

Ruokasunnuntai

Tänään oli ruuanlaittopäivä! Himoitsin yli kaiken lanttua, joten laitoin sitä sämpylöihin sekä tein siitä muussia. Lanttu on ehdottomasti lempijuurekseni eikä varmasti tarvitse kauaa arvailla, mikä jouluruuista on ehdoton suosikkini.

Näistä syntyy lanttusämpylöitä!

Lanttu-tattarisämpylät

n. 12 kpl

2 dl vettä

1 pala hiivaa

1½ tl suolaa

2 munaa

½ dl siirappia

½ dl öljyä

5 dl lantturaastetta

1½ dl tattarirouhetta.

1 dl auringonkukansiemeniä

½ dl pellavansiemeniä

n. 7dl tattarijauhoa

Liota hiiva lämpimään veteen. Lisää tattarisuurimot ja anna niiden liota hetken aikaa. 

Lisää kaikki muut ainekset ja sekoita pehmeäksi massaksi. Laita taikina hetkeksi tekeytymään.

Muotoile taikinasta sämpylöitä ja laita pellille kohoamaan hetkeksi.

Paista 200 asteessa 20 minuuttia.

Sämpylöistä tuli vähän kuivahkoja, vaikkakin olivat ihan maukkaita. Tattariohjeessa oli neuvottu sivelemään pintaa kananmunalla sekä laittamaan hieman tattarirouhetta päälle, joten tämä olisi mahdollisesti estänyt kuivumisen. 

Ruuaksi väänsin lanttusosetta Marttojen ohjeen mukaisesti (korvaten vehnäjauhon - yllätys yllätys - tattarilla) ja sen kaveriksi ohra-porkkanapihvejä. Ohjeen olen löytänyt joskus jostakin kirjasta, jossa nämä olivat kaura-porkkanapihvejä, mutta koska en löytänyt kaurasuurimoita, päätin käyttää ohraa.

Om nom!

Tällä hetkellä on meneillään lihaton lokakuu, joka ei sinänsä paljoa ruokailutottumuksiini vaikuta. Syön nykyään varsin vähän lihaa ja minusta tuntuu, että sen syöminen on koko ajan vähenemään päin. Olen myös korvannut paljon lihaa kalalla. En silti voi täysin ryhtyä kasvissyöjäksi, sillä eräs lempiruokani on karjalanpaisti. Onneksi usein syön itse tekemääni tai äitini tekemää paistia, jonka lihan alkuperän tiedän satavarmasti! Sama juttu on kaalilaatikon kanssa. Vaikka soijarouheesta tehtynäkin se on ihan hyvää, niin silti ei se silti voita jauhelihasta tehtyä! Silloin tällöin tekee ihan hyvää nauttia vähän lihaa ja saada vaihtelua proteiininlähteeseen.

Ruokavalioremonttia ja syystunnelmointia

Työelämä on pitänyt minut sen verran kiireisenä, ettei minulla oikeastaan muuta elämää ole ollutkaan. Kiire tuskin hellittää vielä lähiviikkoinakaan, mutta loppuunpalamisen pelossa on pakko alkaa vähän hidastaa tahtia. Maailmaahan ei saa valmiiksi, vaikka kuinka rehkisi vai miten se menikään?

Elämässä on onneksi ilon aiheita, sillä lempivuodenaikani syksy on jälleen koittanut! Minulla on tällä hetkellä pitkä viikonloppu meneillään ja olen nukkunut univelkoja pois. Kävin muutama tunti sitten iltalenkillä enkä voinut olla fiilistelemättä pimeyttä ja lempeän viileää syysilmaa. Olen myös siirtynyt askeleen lähemmäksi keski-ikää, sillä ostin tuulihousut aiemmin tällä viikolla. Ehkä kuukauden paras ostos!

Parin viime kuukauden aikana olen miettinyt paljon myös ruoka-asioita. Olen pari viimeisen vuoden aikana tehnyt aika suuren ruokaremontin ja sen myötä laihtunut reilu 10 kiloa. Einesten poisjättäminen ja vehnän ja sokerin radikaali vähentäminen ovat tehneet paljon hyvää, kuten myös kasvisten ja hedelmien lisääminen sekä lihan vähentäminen. Vielä kuitenkin olisi korjattavaa ruokavaliossa.

Suurin korjaus lienee olisi ainakin suklaan ja kerman tiputtaminen pois ruokavaliosta. Kasvojeni iho on nimittäin herännyt näin reilu kymmenen vuotta myöhässä teini-ikään. Kaikki rasva, minkä nautin ruoassa, tulee välittömästi läpi naamastani (toisaalta parempi niin kuin jäisivät jonnekin kehooni). Varsinkin leuka on varsinainen kraateri, kun erehdyn herkuttelemaan (kerma)jäätelöllä tai suklaalla. Se on sinänsä harmi, että joudun luopumaan muutamasta lempiherkustani, mutta toisaalta se lähinnä tuo haasteen luoda jotain tilalle.

Olen myös alkanut kovasti kiinnostua tattarista. En ole parin viimeisen vuoden aikana juuri syönyt vaaleaa leipää, koska en pidä vehnän tuomasta turpeasta tunteesta. Tattarista olen tehnyt jo pohjan suppilovahveropiirakkaan sekä varsin onnistuineita puolukkamuffineja. Molemmissa olen käyttänyt hieman myös ruisjauhoja, joten täysin gluteenittomia ne eivät ole. Äitini käyttää paljon mantelijauhetta leivonnassa ja minullakin on ollut ajatuksissa alkaa tehdä kokeiluja sen kanssa. Äidin loihtimat porkkanakakku sekä vohvelit ainakin pesevät vehnäversionsa sata nolla.

Nyt kun energiatasot ovat alkaneet palautua normaaliksi, on kiinnostus ruuanlaittoonkin palannut. Kesällä olin ihan äärettömän laiska tekemään oikeastaan yhtään mitään, mutta nyt päässäni suorastaan surisee erilaisia ideoita. Toivottavasti saan aikaiseksi jakaa osan tännekin!

Syksyiseen makeanhimoon laitankin tähän loppuun yllämainittujen muffinien ohjeen:

Puolukka-tattarimuffinit

12 kpl

150 g voita

½-1 dl hunajaa

2 munaa

1 dl ruisjauhoja

2,5 dl tattarijauhoja

2 tl leivinjauhetta

200 g puolukoita

Sekoita jauhot ja leivinjauhe keskenään.

Sekoita hyvin hunaja ja huoneenlämpöinen voi keskenään. Lisää munat yksitellen vatkaten samalla seosta. Lisää lopuksi jauhot ja puolukat.

Jaa taikina muffinivuokiin ja paista 200 asteessa reilu 10 minuuttia.